Vuosisadan viimeisen neljänneksen kunniaksi

Opex ry on suunnilleen saman ikäinen kuin moni meistä, 25 vuotta. Tosin Miikku ja Mikael valaisivat meitä tervetuliaispuheessaan, että Opex on huomattavasti vanhempi ja toiminut joskus jopa ylioppilaskuntana. Itse en tosin muista puheesta juuri mitään, koska vatsan perhoset estivät keskittymisen. Perhoset kuitenkin saivat väistyä hyvän ruoan ja juoman tieltä juhlien edetessä onnistuneesti kohti seuraavaa aamua.


Opexin vuosijuhlia vietettiin siis perjantaina 3.4.2009 omassa rakkaassa Macciavellissämme. Ennen juhlia oli kuitenkin valtava määrä järjestelyjä, joita nimettiin hoitamaan vuosijuhlatyöryhmä. Työryhmään kuuluivat lisäkseni Kaisa, Maija, Miikku, Muusa, Riikka ja Tove. Tehotytsät.

- Sponssiraha – check!
Ensimmäisenä rutistuksena oli saada mahdollisimman paljon sponssirahaa, jotta lipun hinta ei nousisi aivan karmeaksi. Tässä onnistuttiinkin kiitettävästi, sillä 58e vuosijuhlalipusta, joka sisältää jatkot ja silliksen, on varsin edukas hinta. Tosin kiitos tästä kuuluu myös Opexin hallitukselle, joka varasi juhlien järjestämiseen kivasti rahaa.

- Juhlapaikka – check!
Olen tosi tyytyväinen, että päädyimme Macciavelliin. Ravintola toimi juhlatilana hyvin, tarjoilut menivät mallikkaasti, saimme pidettyä cocktail-tilaisuuden ja tanssit aulassa ja muutenkin roudailut ja järjestelyt oli näpsäkkä hoitaa koulunkäynnin ohella.

- Kutsut, julisteet ja käsiohjelmat – check!
Näistä tuli ihan sikahienoja! Kiitos Toven, Toven isän ja Kaisan piirtämän pöllön.

- Koristelut – check!
Epäileville tiedoksi, että visuaalinen tiimimme onnistui luomaan Macciksesta todella juhlavan ja tunnelmallisen!

- Ohjelma – check!
Cockareissa meille esiintyi musiikin sivuaineen Hanuripartio, joka oli ihan mahtava aloitus opeopiskelijoiden juhliin. OKL:n mainetta pääjuhlan puolella piti yllä Opena Abba-sikermällään, joka keräsi valtavasti kehuja, vaikka osa kuorosta saattoikin jo olla juhlien juomatarjoiluista hieman hiprakassa… Toisena esityksenä oli loistavaakin loistavampi showmies TAIKURI, TAIKURI … ei ei ei, vaan JONGLÖÖRI, JONGLÖÖRI! Tämä heppu muun muassa heitteli miekkoja Miikun päällä ja työnsi lusikan nenäänsä soittaen samalla Ukko Nooaa. Mikä tietysti upposi yleisöön kuin häkä!
Juhlapuhujamme Marjukka Karttunen muistutteli Opexia kultaisista ajoista, jolloin meillä on ollut oma salakapakka. Kauniston Heikki kertoi meille daameille, että kyllä he miehet kovasti yrittävät ja lähes kaikki mitä he tekevät on tulkittavissa rakkaudenosoituksiksi. Sirkka Sura puolestaan kuvaili häikäisevän totuudenmukaisesti millaisia Opex-miehet ovat pohjimmiltaan. Ja juhlaväen ääneen kuulumisesta piti huolen laulumestarimme Jenni Saarinen, joka illan mittaan yllytti juhlijat yhä päätähuimaavampiin musiikkisuorituksiin.
Pääjuhlan jälkeen siirryimme aulan puolelle tanssimaan parikymmenpäisen puhallinorkesteri SUMUn tahdissa vanhojen tansseja. Ja ainakin allekirjoittaneen lopun ajan fiiliksiin saatteli tuttua tutummaksi tullut New York, New York. Tra-ta-taadada…

- Jatkot ja sillis – check!
Loppuillan kulusta ja jatkoista on yleensä parempi olla kertomatta liikaa, arvaatte kyllä. Sitkeimmät työryhmäläiset heräsivät aamulla Parkin sohvilta kampaukset ja meikit koskemattomassa kunnossa ja kauniimpina kuin koskaan siivoamaan yön jälkiä ja järjestämään väsyneille juhlijoille silliaamiaista, joka näytti tulevan monelle tärisevälle otukselle tarpeeseen.


Nyt juhlasta pikkuhiljaa kolmessa viikossa toipuneena voi sitten kiittää kaikkia, jotka osallistuivat juhlan järjestämiseen ja erityisesti tietysti juhlijoita, jotka tekivät järjestelyt niiden arvoisiksi! Viiden vuoden päästä uudestaan! Check!


Hannele, vuosijuhlamarsalkka