perjantai 23. tammikuuta 2009

Onk nakei?

Sitsasimme eilen pienellä, mutta ytimekkäällä ja toverillisen kodikkaalla porukalla. nämä olivat nopean laskutoimituksen mukaan viidennet sitsini, ja täytyypä sanoa sillä kokemuksella, että pieni porukka ei ollut ollenkaan huono vaihtoehto. Homma pysyi suuren johtajan hanskassa, minkä lisäksi huomionkipeät opettajanalut saivat niin toivoessaan henkilökohtaistakin huomiota ja kaikilla tuntui olevan ihan julmetun kivaa.

Paikalla olleet voinevat yhtyä minuun, kun sanon, että monia arveluttanut teemasitsimeininki ei ollenkaan häirinnyt, päinvastoin. Minun käsitykseni mukaan teema ei pakota mihinkään, vaan teemanmukainen pukeutuminen ja muu meininki on täyttä plussaa. Ja sitä riitti!

Voisiko joku muuten kertoa, mistä toveri Sergei oli peräisin? Tämä minulta on nimittäin päässyt ikävä kyllä unohtumaan.


Huolimatta epäilyksistä, joita saatoin ohikulkijoissa herättää, kun neljän maissa Tuomiokirkkogrillin luona nautiskelin sivistyneesti kahta nakkiani kaikilla mausteilla, (ja alennettuun hintaan!) olin aamuyhdeltätoista ahkerana järjestötoimijana hakemassa sitsikamoja autokuskin roolissa pois Gillesiltä. Sieltä saimme mukaamme kiitokset hyvästä siivouksesta sekä kosolti eilistä risottoa, jonka kuvat silmissämme kiisimme kohti Edulle sitä aamupalaksi nauttimaan.

Risottoa oli sen verran, että torstain Opex-kahvien jatkoksi hetken harkitsimme järjestävämme Opex-risotot, mutta nopean aikataulun vuoksi söimme sitten itse risottomme.


Suuri johtaja, Hän, Veli Tsaari käski myös välittää terveisensä. Rakkaat veljet ja sisaret, muistakaa laittaa ruokaanne riittävä määrä suolaa!



Talvipäiviä odotellessa!
Matti, alias veli Maksim

sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Hallitus on kuollut, eläköön hallitus

Opexin hallitus vaihdettiin eilen perinteisin menoin Viking Amorellalla. Risteilyn aikana uudet hallituslaiset saivat vastuualueensa sekä vanhoilta toimijoilta paljon korvaamatonta tietoa siitä kuinka selvitä tulevan vuoden rasituksista ja haasteista. Entä millainen sitten oli vuosi 2008 Opexin hallituksen puheenjohtajan silmin katsottuna? Mitä jäi käteen? Missä onnistuttiin ja mikä olisi voitu ehkä hoitaa paremmin?

Vuoden 2008 aloitti vahvasti uudistunut Opexin hallitus sillä oman itseni lisäksi vain kaksi toimijaa (Mikael ja Riikka) jatkoivat mukana hommissa. Pian kuitenkin kävi selväksi ettei tämä porukka antanut vähäisen kokemuksen haitata työtään vaan Relanderissa vallitsi kokousten aikana hillitön tekemisen meininki ja ilo. Nauramisen ohessa kokoustaminen tuntui ennemmin kavereiden kanssa ajanviettämiseltä kuin vakavalta puurtamiselta. Tämä näkyi varmasti myös ulospäin sillä kevään bilekalenteri oli melkoisen täynnä, kuten myös juhlapaikatkin iloisten opexlaisten tulviessa paikalle. Neljät baaribileet, kolmet sitsit, Talvipäivät, luokkaretki, vappu ja monta muuta iloista tapahtumaa tuottivat ison kasan unohtumattomia muistoja.


Pian kuitenkin tuli jo kesä ja ihmiset häipyivät tutusti kukin omille tahoilleen kesätöihin juoksemaan lasten perässä pitkin metsiä, Esson tai Alkon kassalle tai vaikka raavaaksi merimieheksi Itämerelle. Hallitus kokousti kesän aikana kertaalleen Jonnan vanhempien mökillä, josta vielä iso kiitos mahtavalle emännällemme. Kokouskahvi ja mustikkapiirakka maistui vat poikkeuksellisen hyvältä pihaterassilta meren rantaa katsellessa.


Syksyllä oli taas aika palata arkisen aherruksen ääreen Educariumille, mutta sitä ei jouduttu tekemään yksin. Uudet ykköset osoittautuivat aivan mahtavaksi sakiksi ja pääsimme kokeilemaan vuoden mittaan kypsyteltyjä uusia tapahtumaideoitakin. 30.10. kautta aikojen ensimmäinen Opexin lähiökierros näki päivän valon ja saadusta palautteesta päätellen tuskin tulee jäämään viimeiseksi. Syksyllä menoa riitti vähintään saman verran kuin keväällä ja ylevä tavoitteeni panostaa myös perjantaiaamuisin opiskeluun meni taas kerran harakoille. Kastajaiset, kostajaiset, sitsit, OKLive, pikkujouluristeily ja joulugaala vain muutamia mainitakseni järisyttivät seuraavina aamuina opexlaisten ohimoita. 6.11. valittiinkin jo vuosikokouksessa uutta hallitusta ja omia suosikkejaan oli tullut äänestämään niin uskomaton määrä ihmisiä, että oma ihana Rellumme todettiin auttamattomasti liian pieneksi . Onneksi - kiitos Teija Hiltusen ystävällisyyden – saimme pidettyä vaalit seminaarihuoneessa 244 ja uusi hallitus vuodelle 2009 tuli valituksi. Uudet hallituslaiset osoittivat alusta asti kovaa kiinnostusta ja saapuivat paikalle lähes jokaiseen loppusyksyyn kokoukseemme imemään itseensä kultajyviä vanhan hallituksen toimijoilta.

Koko kuvausta pidän mielestäni kertomuksena siitä mikä onnistui. 10 innostunutta ja tasavahvaa yksilöä pisti osaamisensa yhteen ja onnistui mielestäni upeasti johtamaan Opexin lippulaivaa ainejärjestöjen merellä taistellen pahoja koulutuspoliittisia hirviöitä vastaan ja varoen tarkasti väsymyksen karikkoja. Vuosi Opexin puheenjohtajan otti paljon aikaa ja välillä hikeäkin, mutta antoi monin kerroin takaisin upeina muistoina sekä ylpeinä onnistumisen ilon kokemuksina. Vapunpäivänä Educariumin pihan siivoamisen jälkeen toimistolla istutut tunnit varmasti parhaiten osoittivat sen kuinka läheisiä meistä toisillemme tuli.

Todella iso kiitos Mikaelille, Riikalle, Suville, Matille, Elinalle, Sakarille, Jonnalle, Risto-Matille ja Miikulle sekä joka ikiselle ihmiselle, jonka kanssa tätä työtä sain tehdä. Niin hyvinä kuin ei niin hyvinäkin hetkinä. Pitäkää lippu korkealla myös vuonna 2009!!

Ex-puheenjohtaja

Janne Heinonen