lauantai 18. lokakuuta 2008

Ykköset ykkösiä

Vuosikurssien väliseen futisturnaukseen saatiin juurikin se keli mistä tehtiin tilaus. Upean uljas syyspäivä. Seuraavana päivänä, kun kävin hakemassa kentältä kamoja pois, paikka muistutti enemmän suojalkapallo-areenaa.

Voitto meni ykkösille, mikä ei ollut ekojen matsien jälkeen enää mikään yllätys. Ykköset saavat myös kunniamaininnat laajimmasta kannattajajoukosta ja siitä, että heidän majoittamansa alue (joka oli syystä tai toisesta ihan muualla kuin muiden, ujoutta ehkäpä?) oli tapahtuman jälkeen siisti kuin sika pienenä.

Palkintojenjako Trebessä meni muikeasti, porukkaakin oli reilusti enemmän kuin keväällä sählyturnauksen jälkeen. Palkintopokaalista nautittu palkintojuoma katosi janoisten voittajien suihin kuin kuumille kiville.


Liikuntavastaavan viralliset hommat alkaa olla tältä syksyltä paketissa. Ensi vuonna näitä juttuja tekeekin luultavimmin ihan joku muu kuin minä. Toivottavasti saadaan joku viehättävä persoona, joka vetää liikuntavuorot täyteen väkeä. Ilmainen liikkuminen kun jostakin syystä ei muuten paljon urheilevaa jäsenistöä tunnu innostavan. Meitä ei ole nimittäin kertaakaan päässyt paikalle yli kymmentä tänä syksynä.

Rohkeutta peliin! Meikänaama on pyörinyt liikuntavuoroilla nyt puolisentoista vuotta, ja koskaan ei ketään ole naurettu sieltä ulos. Ei muuta kuin kaveri mukaan ja kokeilemaan eri lajeja, jos yksin ei uskalla.


Vaikka mun pakolliset hommat on tehty, jotain pientä kivaa on vielä luvassa sähköpostitulvan jatkeeksi.

Odottakaahan vain!

-Matti

tiistai 7. lokakuuta 2008

Sitsaamaansitsaamaansitsaamaan...

Huomenna päästään vihdoin syksyn ensimmäisille sitseille.

En ole varmaan yksin, kun väitän sitsien olevan opiskelijabileiden ehdotonta parhaimmistoa. Missään muualla ei sääntöjen noudattaminen ole yhtä hauskaa! Kerrankin voi olla varma, että jopa tapahtumavastaavapartnerini Milla-Maaria on ajoissa paikalla.

Pukukoodina näillä sitseillä on pikkumusta. Kerrankin saa pynttäytyä hyvällä syyllä; tällä kertaa satsasin kunnolla ja ostin ale-tangosta uuden mustan hamosen itselleni. Nyt kelpaa tanssia ja laulaa pöydän ääressä, sen päällä ja vaikka allakin! Olen parantumaton suihkulaulaja, ja paperiseinäisen yksiöni naapurit varmaan kiittelevät, kun saavat aina sitsien lähestyessä kuunnella, kun Helan går, Punschen kommer ja Eino Leinon juomalaulu kaikuvat käytävässä.

Sitseillä tulee myös tutustuttua uusiin tyyppeihin. Sitsaajien iloksi istumajärjestys on laadittu niin, että ympärillä istuvat ihmiset ovat mahdollisimman vieraita, jos se nyt okl:n piireissä on edes mahdollista. Illan mittaan tulee uusien tuttavuuksien kanssa varmasti luotua syviä ystävyssuhteita ja parannettua maailmaa oikein olan takaa.

Ainut keksimäni miinuspuoli (seuraavan aamun klo 8.15 alkavan musiikkiteknologian demon lisäksi) on itse taustatyö. Sitseissä on aivan uskomattoman paljon järestettävää ja muistettavaa: Olen viettänyt lukemattoman monta tuntia Opex-urani aikana leikellen juomalippuja, soitellen sitsipaikkojen perään, miettien istumajärjestyksiä, värväten tarjoilijoita ja taitellen nimilappuja. Vaikka tapahtumavastaavan rooli välillä ottaa aivan suunnattomasti päähän, hakatessani pöytää ja huutaessani "den var den bästa vi har hört ", "omstart" tai "vi vill ha kuka milloinkaan på bordet", unohdan kaiken kaiken ja alan jo suunnitella seuraavia sitseä.

Huomenna nähdään!

Riikka

maanantai 6. lokakuuta 2008

Kiitos kostajaisista!!

Senioreita kunnioittavassa hengessä järjestetyt Kostajaiset olivat sateisesta säästä huolimatta huikea menestys, kiitos massiivisen osallistumisprosentin ja giganttisen hyvän fiiliksen. Nitrojen ja humppaliemen mehustamat vanhukset pistivät proteeseistaan ja tahdistimistaan välittämättä läskin tummumaan ja velton lihan liikkumaan. Suuremmilta lonkkamurtumilta ja sydämentykytyksiltä onneksi säästyttiin ja ilta päättyi suurten tanhujen merkeissä kuuluisassa senioreiden humppakellarissa, Night Club Marilynissä.

Elina ja Olli
1. vsk emäntä ja isäntä